Kohti kestävämpää asumista
Helsingin Seudun Asumisoikeusyhdistys (HELAS) on vuonna 1995 perustettu, valtion lainansaajakelpoinen taloudellinen yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on voittoa tuottamatta tarjota asukkailleen asumismahdollisuus yhdistyksen omistamassa yhdessä tai useammassa talossa. HELASin toiminta perustuu lakiin asumisoikeusyhdistyksistä. HELASin ensimmäiset omat asuntokohteet valmistuivat vuoden 1997 aikana.
HELASilla on kahdeksan erikokoista ja ikäistä kohdetta. Asuntoja on yhteensä 127 kappaletta. HELASin toiminnan lähtökohtia ovat viihtyisien ja toiminnallisesti monipuolisten asuinympäristöjen luominen, ympäristöystävällisyys, energian ja luonnonvarojen säästäminen sekä asukkaiden aktiivisen yhteistoiminnan edistäminen.
Helas on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödylliseksi nimeämä yhteisö, jonka toimintaa ARA ohjaa ja valvoo. Helasin toiminta perustuu lakiin asumisoikeusyhdistyksistä. Lisäksi toimintaa ohjaavat laki asumisoikeusasunnoista ja ARAn ohjeet.
Helasin jäseniä ovat kaikki yhdistyksen asunnoissa asuvat asumisoikeuden haltijat. Helasin toimintaa johtaa jäsenistä koottu hallitus sekä toiminnanjohtaja. Isännöinti ja taloushallinto on ulkoistettu alan yritykselle. Helasin ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous, joka pidetään sääntöjen mukaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokouksiin ovat kaikki jäsenet eli aso-asukkaat tervetulleita vaikuttamaan yhteisiin asioihin.
Mitä on asumisoikeusasuminen?
- Asumisoikeusasuminen on asuinmuoto, jossa asumisoikeus tiettyyn asuntoon ostetaan nk. asumisoikeusmaksulla.
- Asumisoikeusasuminen tarjoaa vuokra-asumisen vapautta, mutta sen lisäksi omistusasumisen luomaa turvaa ja vaikutusmahdollisuuksia asumiskohteessa.
- Asumisoikeusasukkaan tulee olla täysi-ikäinen (18 vuotta). Hakijalla tulee olla asunnontarve.
- Asumisoikeusasunnon hakija ei voi omistaa kohtuullisen asumistason tarjoavaa asuntoa.
- Asumisoikeusasunnon hakija ei voi omata riittävää varallisuutta omistusasunnon hankkimiseen.
Asumisoikeusasuminen on erinomainen vaihtoehto Sinulle jos
- Olet yksityisten markkinoiden vuokralainen ja haluat turvallisemman ja omaehtoisemman asumismuodon, sekä enemmän päätösvaltaa asumisessasi.
- Et voi hakea aravavuokra-asuntoa eikä sinulla ole varaa omistusasuntoon.
- Et halua sitoutua tiettyyn paikkakuntaan tai omistusasuntoon.
Muita asumisoikeusasumiseen liittyviä asioita:
- Asumisoikeuden haltijaa ei voida irtisanoa perusteetta.
- Asumisoikeussopimusta ei voi tehdä määräaikaisena.
- Asunnot säilyvät pysyvästi asumisoikeusasuntoina, vaikka talon lainat on maksettu takaisin.
- Asumisoikeussopimus voidaan yhdistyksen puolesta purkaa, jos asukas esim. jättää käyttövastikkeen maksamatta tai toistuvasti rikkoo talon järjestyssääntöjä.
- Asumisoikeuden voi siirtää lähiomaisille.
Asumisoikeusmaksu
Asumisoikeusmaksu on 15 % asunnon hankintahinnasta ja suoritetaan pääosin kohteen rakentamisen alkaessa. Maksua varten voi saada rahalaitoksilta lainaa, jonka korot voi vähentää verotuksessa. Asumisoikeusmaksu maksetaan rakennuskustannusindeksillä korjattuna asukkaalle takaisin tämän muuttaessa asunnosta. Takaisinmaksun varmistamiseksi on perustettu asumisoikeusyhdistysten yhteinen lunastustakuurahasto. Lisäksi asukas saa korvauksen huoneistossa itse tekemistään, ennalta muutostyönä sovituista parannustöistä.
Käyttövastike
Asukkailta perittävällä käyttövastikkeella katetaan asumisoikeustalon rahoituksen ja ylläpidon edellyttämät menot.
Vastike perustuu omakustannusperiaatteeseen. Käyttövastikkeen maksamiseen voi saada asumistukea.